High Fidelity (2000) on Nick Hornbyn romaaniin perustuva Stephen Frearsin ohjaama elokuva. Rob (John Cusack) on 35-vuotias entinen dj ja omistaa pienen levykaupan, jossa tämän apuna työskentelevät Barry (Jack Black) ja Dick (Todd Louiso). Kun Robin tyttöystävä Laura jättää tämän, alkaa mies kerrata elämässään olleita aiempia seurustelusuhteita ja erityisesti eroamisia. Miksi hän tulee aina jätetyksi? Tämä saa Robin myös miettimään sitä, että onko hän oikeastaan tyytyväinen yhtään mihinkään elämässään.
Katselin tämän elokuvan heti sen perään, kun olin ensin lukenut tuon Hornbyn kirjan. Tiesin kyllä valmiiksi, että leffassa Robia esittää John Cusack, joten (valitettavasti) näin tämän kasvot mielessäni myös kirjaa lukiessani. Muita näyttelijöitä en muistanut lukiessa, mutta ei niissä elokuvaa katsellessa mitään suurempia ikäviä yllätyksiä ollut. Itseasiassa Barrya esittänyt Jack Black oli aika positiivinen yllätys ja tämä on aika paljon sanottu ihmiseltä, joka pitää Jack Blackia erittäin rasittavana näyttelijänä. No, niinhän tuo Barryn hahmokin on aikamoisen ärsyttävä, joten tämähän istui rooliin erinomaisesti. Elokuva oli melkoisen uskollinen kirjalle, mutta tapahtumat olivat siirretty Lontoosta Chicagoon ja elokuvassa komediapuoli tuotiin enemmän esille kuin kirjassa. Valitettavasti tämän takia se kirjan omaperäisempi tunnelma kääntyi elokuvassa vähän turhan perinteiseksi romanttiseksi komediaksi. Vuorosanat elokuvassa olivat lähes sanasta sanaan kirjasta kopioitu ja ne muutamat puuttuvat kohtaukset löysinkin sitten kokonaisuudessaan dvd:n extroista. High Fidelity -kirja on kyllä elokuvaa parempi, mutta noin yleisesti ottaen tämä ei ollut heikoimmasta päästä kirjasta elokuvaksi käännetyistä tarinoista. Kirjaa pidän erittäin hyvänä, tätä elokuvaa ihan hyvänä.
High Fidelity pyörii kokonaan Robin ympärillä, kirja on kirjoitettu kokonaan tämän näkökulmasta ja elokuvassa Rob puhuu suoraan kameralle. Vaikka tykkäsin tuosta kirjastakin näin paljon, niin pidän Robia aika ärsyttävänä hahmona sekä kirjassa että elokuvassa. Toki tämä on hyvin aito hahmo, mutta on se melkoinen valittaja. Ärsytystä ei ainakaan vähentänyt se, että pidän tosiaan John Cusackia myös aika ärsyttävänä näyttelijänä. Mies tuntuu aina vaan esittävän itseään ja on aikalailla yhden ilmeen mies, valitettavasti. Musiikkihan on hyvin keskeisessä osassa sekä kirjassa että elokuvassa, joka on yksi suurimmista syistä miksi pidän tästä tarinasta. Olen itsekin niitä ihmisiä, jotka elävät elämäänsä musiikin säestämänä ja yhdistävät useat biisit joihinkin menneisiin elämänvaiheisiin ja ihmissuhteisiin. Ottaisin mielelläni vastaan juuri minulle osoitetun kokoelmakasetin (tai kai se nykyään olisi cd tai tylsästi joku Spotifyn soittolista)! High Fidelity on tosiaan ihan hyvä musiikkipainoitteinen romanttinen komedia, jota suosittelen kyllä, mutta suosittelen kuitenkin enemmän lukemaan sen alkuperäisen kirjan.
High Fidelity pyörii kokonaan Robin ympärillä, kirja on kirjoitettu kokonaan tämän näkökulmasta ja elokuvassa Rob puhuu suoraan kameralle. Vaikka tykkäsin tuosta kirjastakin näin paljon, niin pidän Robia aika ärsyttävänä hahmona sekä kirjassa että elokuvassa. Toki tämä on hyvin aito hahmo, mutta on se melkoinen valittaja. Ärsytystä ei ainakaan vähentänyt se, että pidän tosiaan John Cusackia myös aika ärsyttävänä näyttelijänä. Mies tuntuu aina vaan esittävän itseään ja on aikalailla yhden ilmeen mies, valitettavasti. Musiikkihan on hyvin keskeisessä osassa sekä kirjassa että elokuvassa, joka on yksi suurimmista syistä miksi pidän tästä tarinasta. Olen itsekin niitä ihmisiä, jotka elävät elämäänsä musiikin säestämänä ja yhdistävät useat biisit joihinkin menneisiin elämänvaiheisiin ja ihmissuhteisiin. Ottaisin mielelläni vastaan juuri minulle osoitetun kokoelmakasetin (tai kai se nykyään olisi cd tai tylsästi joku Spotifyn soittolista)! High Fidelity on tosiaan ihan hyvä musiikkipainoitteinen romanttinen komedia, jota suosittelen kyllä, mutta suosittelen kuitenkin enemmän lukemaan sen alkuperäisen kirjan.
Kuvat: listal.com
No comments:
Post a Comment